Pfft. Se yhdentoista ällän kirjoittaja oli joku
höpöhöpöamatööri kun se oli käyttänyt kolme kertaa
saadakseen ne kaikki kirjoitettua.
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/24007-ha...
Silloin kun minä olin nuori..... hauskinta tietysti, että
niillä yhdeksällä tai yhdellätoista ällällä on
loppuelämässä aika vähän käyttöä sit kuitenkaan.
Oli se toista, kun kaikk piti kirjoittaa kerralla... mä kyllä
kirjoitin kahdessa osassa enkä yhtään ällää. Enkä ois
älliä tarvinnutkaan, ainakaan tähän päivään mennessä ei oo
tarvinnut. Kyllä on mukava olla blondi. Haha!
Voi herranjestas. HS:n jutusta ei käy ilmi, että ilmoittavatko
ne parhaan yhdellä kertaa kirjoitetun setin vai parhaan sillä
kertaa valmiiksi tulevan setin, ts. parhaan ylioppilaaksi sillä
erää valmistuvan. Jos jälkimmäinen, 11 L:n tyyppi olisi voinut
jättää esim. äikän tähän vikaan kertaan ja saada tutkinnon
valmiiksi nyt. Aika absurdia joka tapauksessa kouhottaa siitä,
että pakolliset tuli suoritettua jo ekalla niistä kolmesta
erästä, kun ne kirjoitukset saa joka tapauksessa jakaa kolmelle
kerralle ja on saanut jo kauan ennen näitä aineuudistuksia.
Karrila sai virallisesti ylioppilastutkintonsa valmiiksi
viime keväänä. Silloin tutkintotodistuksesta löytyi kahdeksan
laudaturia ja yksi eximia fysiikasta.
IL:
Tänä aamuna se on tarkistettu ja on osoittautunut, että
tämä Anna Karrila on Olarin lukiossa suorittanut
ylioppilastutkinnon keväällä 2007. Silloin hänen
ylioppilastutkintoonsa ei ole sisältynyt 11 laudaturia eikä
läheskään yhdeksää laudaturia, ylioppilastutkintolautakunnan
pääsihteeri Anneli Roman kertoo Iltalehdelle.
Tähän lienee lainattava irkin reaktiota tämän suuren
huijauksen paljastamiseen: "heh siello joku C:n kirjottanu
toimistotäti kypsyny"
Joo, samoin hippasen huvitti nuo YTL:n katkerat lausunnot. "ei
lähellekään yhdeksää laudaturia!". Vähän meni toimittajilta
ja 11 ällän tyypiltä tietysti laskut pieleen, mutta yhdeksän
ällää sillä nyt kai selvästi kuitenkin on, vaikka eivät
kerralla tulleetkaan.
Ilta-Sanomat täsmentää, että kolmella peräkkäisellä
kerralla kirjoitetut kokeet lasketaan yhteen, mutta tässä
tapauksessa kokeita oli tehty neljänä kertana.
YTL:n edustaja sanoo, ettei moisista pidetä kirjaa, sillä
uusijoita on niin paljon. Jutusta ei kuitenkaan selviä, uusiko
kirjoittaja kokeitaan, vai hajauttiko ainoastaan.
Kuvassa Anna Karila näyttää siltä, etten paljoa aukoisi
päätäni, ettei vielä ota ja vedä pataan...
(Minulle on opetettu, ettei sellaisia laudatur-uhoajia tule
ottaa vakavissaan, jotka ovat jättäneet pitkän matematiikan
väliin. Minä en säälittävästi uusimallakaan yltänyt edes
perinteiseen kuuteen ällään, kun matematiikan e sitkeästi
pilasi rivini.)
@jahapaula: Niin,
tuolla verukkeella sitä pitää yrittää kestää tätä
elämää.
Hesari kertoo asiasta vähän tarkemmin. Karila tosiaan korotti
yhtä arvosanaansa, jolloin minusta olisi kohtuullista puhua 10
ällän ylioppilaasta. Sen sijaan se, milloin kirjoitukset ovat
tulleet valmiiksi sen mukaan, että YTL:n pakolliseksi
määräämät kokeet on kirjoitettu, on silkkaa byrokratiaa eikä
minusta vaikuta suoritukseen millään tavalla.
Olisin minäkin kuuden ällän ylioppilas, jos mentäisiin
vanhan kaavan mukaan. Mutta tultiinko haastattelemaan? Ei tultu.
Sain vain ranskanmaikalta kirjan, jota suositeltiin (muistaakseni)
3–5-vuotiaille. Siinä oli paljon kuvia.
Sittemmin koulumenestykseni ei ole ollut ihan yhtä hehkeä.
Minä kirjoitin vanhalla kaavalla neljä ällää, eikä niitä
ole kyllä kukaan tullut jälkeenpäin kyselemään. Kerran täytin
yhden yhteishakukaavakkeen, ja siinäkin kysyttiin
todistusarvosanoja.
Meidän lukiossamme ei ollut sallittua uusia hyväksyttyä
koetta käymättä koko kurssia uudelleen. Niinpä oli tapana
palauttaa tyhjä paperi, jos tuntui, että tämä jää
yhdeksiköksi. Sovelsin menetelmää kerran matematiikassa ja
kerran fysiikassa. Nyttemmin tuo tuntuu aika vinksahtaneelta
ajatukselta. Onko jossain muualla harrastettu vastaavaa?
Siis anteeksi kuinka? Mitä ihmeen hikkejä täällä oikein
kirjoittelee? Siis mä olin tyytyväinen, jos sain jonkun kurssin
lukiossa läpi ja onnellinen jos oli yli 7 tai 8. Eikä niitä
uusittu (tai jätetty tekemättä) jos ois uhkana ollut, että ois
saanut "vain ysin".
Voin myös ylpeänä kertoa, että kirjoitin pitkän matikan
ylppäreissä. Kokeen aikana opin ulkoa piin 50 ensimmäistä
desimaalia ja sen lisäksi pääsin vielä läpi.
Pistettä vaille B muistaakseni, eli ei edes rimaa hipoen.
@teroheiskanen:
MARKKU VANTTAJA: Koulumenestyjät. Tutkimus laudaturylioppilaiden
koulutus- ja työurista. Suomen kasvatustieteellinen seura:
Kasvatusalan tutkimuksia 8.
Myönnän uusineeni kurssin ammattikorkeassa, kun olisin saanut
siitä ykkösen - ja kyseessä oli perusopintoihin kuuluva "kuluta
housunpersausta penkillä" -kurssi, jolla opetettava tekniikka oli
välillä muuttunut.
Kolmen ällän ylioppilas, Lukematta Läpi Lukion. Oikeasti sain
vain yhden :) Riippunee aika paljon lukiosta, olen käsittänyt
että jossain Ressussa jengi viiltelee ranteitaan saadessaan vain
ysin jostain kurssista, meillä taidelukiossa ei ollut niin
väliä. Muuten vedin lorvienkin ysiä/kymppiä, mutta lyhyestä
matikasta tempaisin huonompia arvosanoja, jopa yhden kutosen.
Mielestäni on aika jännää, että vaikka yo-arvosanoilla ei
olekaan loppuelämän kannalta käytännössä mitään väliä,
silti montaa tuntemaani ihmistä ne ovat jääneet kaihertamaan.
Mua kaihertaa vain matematiikka, mutta tässä vaiheessa elämää
olisi vain hoopoa lähteä sitä korottamaan.
Melkoisia keulijoita täällä, tulee ihan vanhat Cruz Brokerin
aikuisviihde-DVD-mainokset mieleen.
Itse olin kirjoitusten jälkeen niin ikionnellinen niiden
loppumisesta, etten olisi voinut kuvitellakaan uusivani mitään.
Ja tosiaan: tarvitseeko niitä arvosanoja käytännössä
mihinkään muuhun kuin egoboostailuun?
Täytyypä sanoa että ei ole arvosanoja sen jälkeen kyselty,
jossain vaiheessa oli pikemmin sellaista dissaavaa retoriikkaa
että "kiltit kuuden ällän tytöt elämässä pärjää
kumminkaan". Onpa hieno jaikuketju muuten, paljon itselleni uusia
nikkejä kommentoimassa, hauska tutustua @kaikki. Ja @teroheiskanen, @Qtea kiinnostava tuo tutkimus/julkaisu,
täytyypä lainata vilkaistavaksi (tai onks joku lukenut joka vois
referoida lyhyesti löydökset?)
Mitään älliä ollut. Tai hetkinen, äidinkieli oli. Haluan
kuitenkin korostaa, että oli lyhyt matematiikka, joka tarkoitti
kahta kurssia viimeisellä luokalla ja puolet piti olla
hyväksyttyjä. Kun ensimmäisestä kurssista tuli 5, niin olipa
ilo ylimmillään! Mitään en tehnyt sen jälkeen - ja sain
nelosen. Mutta läpi!
Sitä jotenkin toivois, että yo-menestys (tai edes koulu-)
jotenkin korreloisi elämässä tarvittavien taitojen
hyödyntämiskyvyn kanssa. Mitä iloa on matikan laudaturistakaan,
jos et silti osaa laskea esim. todellisen vuosikoron
edellyttämää prosenttilaskua. Niin kuin ilmeiset monet - mukaan
lukien allekirjoittanut - ei osaa.
@miek: Ylioppilaskokeiden
tarkoitus ymmärtääkseni on, että ne raukat, jotka erehtyivät
ottamaan ne vakavissaan, voivat päteä kerran vuodessa, kun aihe
nousee puheeksi. Enhän minäkään muuten, ellei Tuija olisi
aloittanut.
Tuota dissaavaa retoriikkaa riittää jälleen Hesarin
uutiskeskustelussa.
@Semilia: Ressussapa
hyvinkin tuollaista harrastimme. Eiköhän se ollut aika pienen
piirin hupia sittenkin. Luultavasti enemmistö ressuistakin oli
ihan kunnon teinejä.
Harmini puuttuvista ällistä lientyi jossain määrin, kun luin
Johanna Tukiaisen olleen neljän ällän ylioppilas. Joskin harmi
on ollut melko pientä, joissain pääsykokeissa loistavalla
yo-todistuksella voisi saada paremmin lähtöpisteitä. Eikä ehkä
pitäisi kaksoistutkintolaisena verrata itseään pelkän lukion
kävijöiden arvosanoihin muutenkaan.
@dst Kyllä ehdottomasti,
juuri sitä se meinaa :) Ihan väärin bostailla moisilla
arvosanoilla. Hyi hyi, hävetkää :)
No ei vaiskaan. Mä oon vaan ite kade, kun en kirjoittanut
yhtäkään ällää, enkä edes E:tä. Ja toisaalta. En ois
tarvinnutkaan. Se hyöty mitä esim. pääsykokeissa ois hyvistä
papereista ollut, on ihan minimaalinen. Enemmän mulle on ollut
hyötyä siitä, että ylipäänsä valkolakin sai. Ja
yo-todistuksen kanssa jaetusta toisesta paperista, jossa on Ranskan
suurlähettilään nimmari. Ei tarvinnut ranskan kielikokeita esim.
Belgiaan yliopistoon mennessä...
Yo-arvosanoilla on merkitystä, jos kokeet mittaavat tarvittavaa
osaamista. Yksikään yo-koe ei mittaa sosiaalista älykkyyttä ja
itsensä ihmisenä ja ammattilaisena kehittämisen intohimoa. Ja
niillähän mennään.
Eipä nuista kouluarvosanoista ole kukaan koulujen jälkeen
ollut kiinnostunut. Työhaastatteluissa koulutustausta on toki
keskusteltu läpi, mutta sitäkään ei ole tarvinnut paperein
todistaa. Varmasti riippuu alasta ja työpaikasta.
Olenko perverssi kun luin suunnilleen kaikki reaalin kirjat
läpi, vaikka olin ennalta päättänyt vastata kaikkiin filosofian
kysymyksiin ja yhteiskuntatietoon olivatpa vastaukset tiedossa tahi
eivät...
Mua jäi kaivertamaan, että laskin pitkän matikan kokeessa
kahden paraabelin leikkauksen pinta-alan, kun tehtävän oikein
lukemalla kyseessä olikin urheilukentän muotoinen kappale
(ympyrä + neliö). Mut se oli silloin kun integrointi oli vielä
hallussa. ;)
Mä vastustin lukiokirjoja koska mun mielestä oli dorkaa olla
kaikista asioista vaan yhden, usein huonosti kirjoitetun,
yksinkertaistavan, ja yksipuolisen lähteen varassa. Sit luin vaan
kaikkea oheiskirjallisuutta, kun pelkäsin myös vähän sitä,
että lukion jälkeen ei ole varaa sellaiseen generalismiin enää.
Ostin vaan matikan+fysiikan+kemian kirjoja ja kielistä vaan
tekstikirjat. Kulloinkin käsiteltävänä olevan tekstin/asian voi
aika helposti oppia niin hyvin että melkein mihin tahansa tunnilla
kysyttävään tehtäväkirjan tehtävään pystyy sanomaan
vastauksen lonkalta.
Oli niin raivostuttavaa, että maailmassa on niin paljon
loistavaa kirjallisuutta, ja sitten on pakko ostaa sitä
lukiokirjaroskaa. En lukenut reaaliin mitään, ja vasta itse
kokeessa valitsin että minkä aineiden kysymyksiin vastaan. Eihän
asioita kandee tehdä helposti silloin kun ne voi tehdä
vaikeestikin.
@Qtea: olen kyllä noista
lukiokirjoista ihan samaa mieltä! Näin jälkeenpäin olen
säästänyt ehkä noin viisi kirjaa, jotka lähinnä
käsittelevät matematiikkaa tai ruotsin/englannin/saksan
kielioppia. Tein myös tuota ihan samaa, siis luin
oheiskirjallisuutta.
Olen itse käynyt peruskouluni Steiner-koulussa, jossa jo
yläasteen aikana opittiin tekemään luentomuistiinpanoja ja
lukemaan oheiskirjallisuutta, muodostamaan monipuolinen ja laaja
kuva asioista. Lukioon Kallioon meno kalvosulkeisineen ja
normilukiokirjoineen tuntui taantumukselta ja oli siinä suhteessa
jopa ehkä hieman traumaattista. :D
Lukiokirjat on hyviä perusopuksia ja oheiskirjallisuutta, mutta
niiden jatkuvaa uusimista mäkään en tue -- mulla on hyllyssä
joitain opuksia jotka on vanhoja, mutta ihan hyviä kunhan sen
muistaa niitä lukiessa. Tossa vieressä ne on nytkin,
täydennettynä tosin muilla perusteoksilla kuten vaikka
Dictonary of Science and Technology opuksella. Joistain
oppikirjoista on jopa pientä aikasarjaa että voi katsoa miten
painotuserot ovat muuttuneet aikojen myötä.
Eipä multa ole kouluarvosanoja myöskään kukaan vakavissaan
kyselly -- jossain rekryissä on sitä kysytty ja niille en ole
tosin kelvannukkaan; yksi L siellä on kuitenkin, sitten kaksi
eetä ja kaksi m-kirjainta. Pääsin ainakin ylioppilaaksi, onko
sillä muulla nyt niin väliä?
Hoho, onko meitsi ainoa jolla ei ole lukionpapereita :) Meitsi
meni jossain välissä sivariin ja sen loputtua loputtua huomasin
kirjotusten kirjoitettujen aineiden vanhentuneen eikä YTL:n täti
pitänyt sivaria perusteltuna syynä olla tekemättä kirjoituksia
ajallaan, niin olin sitten, että pitäkööt tunkkinsa ja menin
AMK:hon :)
@mandrl Olen haastatellut
useampiakin ja nytkin on rekryhaastot päällä. Yo-arvosanoilla ei
ole ollut merkitystä, vaan sillä mitä osaa ja miten se
näkyy.
Vau mikä ketju. Tälläisen kukkaisylioppilaan korvia ihan
alkaa kuumottaa. Joskus toivoo, että olis tullut kirjoitettua
paremmin, mutta kaikki muu tärkeä, kuten laskeminen(nyppylöiden)
vei suuren osan ajasta kirjoitusten alla. Eli jäi lukeminen niin
sanotusti kolmen ällän yo:n tasolle, eli lukio lukematta läpi.
Muutenkin suoritin 4 ruotsin kurssia viimeisessä jaksossa
viimeisenä vuonna, koska en ollut aikaisemmin niitä "ehtinyt"
läpäistä. Mutta eipä sillä sen jälkeen merkitystä ole, kun
seuraavaan kouluun pääsee, jos silloinkaan.
46 comments so far
Tai yhdellätoista... http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli//1135...
2 months, 2 weeks ago by tonio.
Ja se yhdentoista ällän hahmo oli vielä joku maailmanennätysurheilija... vituttaa tuommoiset :D
2 months, 2 weeks ago by erkka.
@erkka Niin just, ylisuoriutujat. :)
2 months, 2 weeks ago by virbana.
Pfft. Se yhdentoista ällän kirjoittaja oli joku höpöhöpöamatööri kun se oli käyttänyt kolme kertaa saadakseen ne kaikki kirjoitettua. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/24007-ha...
2 months, 2 weeks ago by hirvinen.
Silloin kun minä olin nuori..... hauskinta tietysti, että niillä yhdeksällä tai yhdellätoista ällällä on loppuelämässä aika vähän käyttöä sit kuitenkaan.
2 months, 2 weeks ago by jahapaula.
Oli se toista, kun kaikk piti kirjoittaa kerralla... mä kyllä kirjoitin kahdessa osassa enkä yhtään ällää. Enkä ois älliä tarvinnutkaan, ainakaan tähän päivään mennessä ei oo tarvinnut. Kyllä on mukava olla blondi. Haha!
2 months, 2 weeks ago by vilya.
Ai nyt se olikin huijausta. http://www.iltalehti.fi/uutiset/20080519...
2 months, 2 weeks ago by jahapaula.
HS:llä vähän eri näkökulma. Eli ilmeisesti toi @hirvisen jo mainitsema kirjoitusten jakaminen on nyt YTL:nkin mielestä huonoa käytöstä.
2 months, 2 weeks ago by jahapaula.
Voi herranjestas. HS:n jutusta ei käy ilmi, että ilmoittavatko ne parhaan yhdellä kertaa kirjoitetun setin vai parhaan sillä kertaa valmiiksi tulevan setin, ts. parhaan ylioppilaaksi sillä erää valmistuvan. Jos jälkimmäinen, 11 L:n tyyppi olisi voinut jättää esim. äikän tähän vikaan kertaan ja saada tutkinnon valmiiksi nyt. Aika absurdia joka tapauksessa kouhottaa siitä, että pakolliset tuli suoritettua jo ekalla niistä kolmesta erästä, kun ne kirjoitukset saa joka tapauksessa jakaa kolmelle kerralle ja on saanut jo kauan ennen näitä aineuudistuksia.
2 months, 2 weeks ago by hirvinen.
Ai niin. HS:
Karrila sai virallisesti ylioppilastutkintonsa valmiiksi viime keväänä. Silloin tutkintotodistuksesta löytyi kahdeksan laudaturia ja yksi eximia fysiikasta.
IL:
Tänä aamuna se on tarkistettu ja on osoittautunut, että tämä Anna Karrila on Olarin lukiossa suorittanut ylioppilastutkinnon keväällä 2007. Silloin hänen ylioppilastutkintoonsa ei ole sisältynyt 11 laudaturia eikä läheskään yhdeksää laudaturia, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Anneli Roman kertoo Iltalehdelle.
Tähän lienee lainattava irkin reaktiota tämän suuren huijauksen paljastamiseen: "heh siello joku C:n kirjottanu toimistotäti kypsyny"
2 months, 2 weeks ago by hirvinen.
Ei voi muuta sanoa kuin että huhhuh!
2 months, 2 weeks ago by vilya.
Joo, samoin hippasen huvitti nuo YTL:n katkerat lausunnot. "ei lähellekään yhdeksää laudaturia!". Vähän meni toimittajilta ja 11 ällän tyypiltä tietysti laskut pieleen, mutta yhdeksän ällää sillä nyt kai selvästi kuitenkin on, vaikka eivät kerralla tulleetkaan.
2 months, 2 weeks ago by jahapaula.
Lasketaanko yleisarvosana L:ksi? Silloin mulla olis viisi. Ja yhdellä kertaa kirjoitettuja!
2 months, 2 weeks ago by samikki.
Ilta-Sanomat täsmentää, että kolmella peräkkäisellä kerralla kirjoitetut kokeet lasketaan yhteen, mutta tässä tapauksessa kokeita oli tehty neljänä kertana.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotima...
YTL:n edustaja sanoo, ettei moisista pidetä kirjaa, sillä uusijoita on niin paljon. Jutusta ei kuitenkaan selviä, uusiko kirjoittaja kokeitaan, vai hajauttiko ainoastaan.
Kuvassa Anna Karila näyttää siltä, etten paljoa aukoisi päätäni, ettei vielä ota ja vedä pataan...
(Minulle on opetettu, ettei sellaisia laudatur-uhoajia tule ottaa vakavissaan, jotka ovat jättäneet pitkän matematiikan väliin. Minä en säälittävästi uusimallakaan yltänyt edes perinteiseen kuuteen ällään, kun matematiikan e sitkeästi pilasi rivini.)
2 months, 2 weeks ago by MjP2.
@MjP2 Onneksi me e-matematiikat voidaan vedota siihen, että se on "vanha ällä" ;)
2 months, 2 weeks ago by jahapaula.
@jahapaula: Niin, tuolla verukkeella sitä pitää yrittää kestää tätä elämää.
Hesari kertoo asiasta vähän tarkemmin. Karila tosiaan korotti yhtä arvosanaansa, jolloin minusta olisi kohtuullista puhua 10 ällän ylioppilaasta. Sen sijaan se, milloin kirjoitukset ovat tulleet valmiiksi sen mukaan, että YTL:n pakolliseksi määräämät kokeet on kirjoitettu, on silkkaa byrokratiaa eikä minusta vaikuta suoritukseen millään tavalla.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/11+la...ätys/1135236452112
2 months, 2 weeks ago by MjP2.
Olisin minäkin kuuden ällän ylioppilas, jos mentäisiin vanhan kaavan mukaan. Mutta tultiinko haastattelemaan? Ei tultu. Sain vain ranskanmaikalta kirjan, jota suositeltiin (muistaakseni) 3–5-vuotiaille. Siinä oli paljon kuvia.
Sittemmin koulumenestykseni ei ole ollut ihan yhtä hehkeä.
2 months, 2 weeks ago by dst.
Onko kellään tiedossa tutkimusta, jossa tarkasteltaisiin ällien määrän ja työelämässä "onnistumisen" korrelaatiota?
2 months, 2 weeks ago by teroheiskanen.
Minä kirjoitin vanhalla kaavalla neljä ällää, eikä niitä ole kyllä kukaan tullut jälkeenpäin kyselemään. Kerran täytin yhden yhteishakukaavakkeen, ja siinäkin kysyttiin todistusarvosanoja.
2 months, 2 weeks ago by anuko.
Lähdetään siitä että läpimennyttä tenttiä ei uusita olipa sitten ylioppislaskoe, tieteen filosofiset perusteet tai autokoulu
2 months, 2 weeks ago by jounikjuntunen.
Meidän lukiossamme ei ollut sallittua uusia hyväksyttyä koetta käymättä koko kurssia uudelleen. Niinpä oli tapana palauttaa tyhjä paperi, jos tuntui, että tämä jää yhdeksiköksi. Sovelsin menetelmää kerran matematiikassa ja kerran fysiikassa. Nyttemmin tuo tuntuu aika vinksahtaneelta ajatukselta. Onko jossain muualla harrastettu vastaavaa?
2 months, 2 weeks ago by MjP2.
Siis anteeksi kuinka? Mitä ihmeen hikkejä täällä oikein kirjoittelee? Siis mä olin tyytyväinen, jos sain jonkun kurssin lukiossa läpi ja onnellinen jos oli yli 7 tai 8. Eikä niitä uusittu (tai jätetty tekemättä) jos ois uhkana ollut, että ois saanut "vain ysin".
Voin myös ylpeänä kertoa, että kirjoitin pitkän matikan ylppäreissä. Kokeen aikana opin ulkoa piin 50 ensimmäistä desimaalia ja sen lisäksi pääsin vielä läpi. Pistettä vaille B muistaakseni, eli ei edes rimaa hipoen.
2 months, 2 weeks ago by vilya.
@teroheiskanen: MARKKU VANTTAJA: Koulumenestyjät. Tutkimus laudaturylioppilaiden koulutus- ja työurista. Suomen kasvatustieteellinen seura: Kasvatusalan tutkimuksia 8.
2 months, 2 weeks ago by Qtea.
Myönnän uusineeni kurssin ammattikorkeassa, kun olisin saanut siitä ykkösen - ja kyseessä oli perusopintoihin kuuluva "kuluta housunpersausta penkillä" -kurssi, jolla opetettava tekniikka oli välillä muuttunut.
Muuten ei ole tuttua, liian laiska olen moiseen.
2 months, 2 weeks ago by mandrl.
Kolmen ällän ylioppilas, Lukematta Läpi Lukion. Oikeasti sain vain yhden :) Riippunee aika paljon lukiosta, olen käsittänyt että jossain Ressussa jengi viiltelee ranteitaan saadessaan vain ysin jostain kurssista, meillä taidelukiossa ei ollut niin väliä. Muuten vedin lorvienkin ysiä/kymppiä, mutta lyhyestä matikasta tempaisin huonompia arvosanoja, jopa yhden kutosen. Mielestäni on aika jännää, että vaikka yo-arvosanoilla ei olekaan loppuelämän kannalta käytännössä mitään väliä, silti montaa tuntemaani ihmistä ne ovat jääneet kaihertamaan. Mua kaihertaa vain matematiikka, mutta tässä vaiheessa elämää olisi vain hoopoa lähteä sitä korottamaan.
2 months, 2 weeks ago by Semilia.
Melkoisia keulijoita täällä, tulee ihan vanhat Cruz Brokerin aikuisviihde-DVD-mainokset mieleen.
Itse olin kirjoitusten jälkeen niin ikionnellinen niiden loppumisesta, etten olisi voinut kuvitellakaan uusivani mitään. Ja tosiaan: tarvitseeko niitä arvosanoja käytännössä mihinkään muuhun kuin egoboostailuun?
2 months, 2 weeks ago by miek.
Täytyypä sanoa että ei ole arvosanoja sen jälkeen kyselty, jossain vaiheessa oli pikemmin sellaista dissaavaa retoriikkaa että "kiltit kuuden ällän tytöt elämässä pärjää kumminkaan". Onpa hieno jaikuketju muuten, paljon itselleni uusia nikkejä kommentoimassa, hauska tutustua @kaikki. Ja @teroheiskanen, @Qtea kiinnostava tuo tutkimus/julkaisu, täytyypä lainata vilkaistavaksi (tai onks joku lukenut joka vois referoida lyhyesti löydökset?)
2 months, 2 weeks ago by Tuija.
Mitään älliä ollut. Tai hetkinen, äidinkieli oli. Haluan kuitenkin korostaa, että oli lyhyt matematiikka, joka tarkoitti kahta kurssia viimeisellä luokalla ja puolet piti olla hyväksyttyjä. Kun ensimmäisestä kurssista tuli 5, niin olipa ilo ylimmillään! Mitään en tehnyt sen jälkeen - ja sain nelosen. Mutta läpi!
2 months, 2 weeks ago by Karde.
Sitä jotenkin toivois, että yo-menestys (tai edes koulu-) jotenkin korreloisi elämässä tarvittavien taitojen hyödyntämiskyvyn kanssa. Mitä iloa on matikan laudaturistakaan, jos et silti osaa laskea esim. todellisen vuosikoron edellyttämää prosenttilaskua. Niin kuin ilmeiset monet - mukaan lukien allekirjoittanut - ei osaa.
2 months, 2 weeks ago by veeris.
@miek: Ylioppilaskokeiden tarkoitus ymmärtääkseni on, että ne raukat, jotka erehtyivät ottamaan ne vakavissaan, voivat päteä kerran vuodessa, kun aihe nousee puheeksi. Enhän minäkään muuten, ellei Tuija olisi aloittanut.
Tuota dissaavaa retoriikkaa riittää jälleen Hesarin uutiskeskustelussa.
@Semilia: Ressussapa hyvinkin tuollaista harrastimme. Eiköhän se ollut aika pienen piirin hupia sittenkin. Luultavasti enemmistö ressuistakin oli ihan kunnon teinejä.
2 months, 2 weeks ago by MjP2.
Harmini puuttuvista ällistä lientyi jossain määrin, kun luin Johanna Tukiaisen olleen neljän ällän ylioppilas. Joskin harmi on ollut melko pientä, joissain pääsykokeissa loistavalla yo-todistuksella voisi saada paremmin lähtöpisteitä. Eikä ehkä pitäisi kaksoistutkintolaisena verrata itseään pelkän lukion kävijöiden arvosanoihin muutenkaan.
2 months, 2 weeks ago by viima.
Siteeratakseni suurta ajattelijaa: "Katso nyt isääsikin, hyvin on pärjännyt vaikka on kusta päässä ja toinen jalka puusta."
Mutta meinaax tää nyt sitä, että me hyvät ihmiset ei saada boastailla enää yo-arvosanoillamme, koska se on ihan väärin?
2 months, 2 weeks ago by dst.
@dst Kyllä ehdottomasti, juuri sitä se meinaa :) Ihan väärin bostailla moisilla arvosanoilla. Hyi hyi, hävetkää :)
No ei vaiskaan. Mä oon vaan ite kade, kun en kirjoittanut yhtäkään ällää, enkä edes E:tä. Ja toisaalta. En ois tarvinnutkaan. Se hyöty mitä esim. pääsykokeissa ois hyvistä papereista ollut, on ihan minimaalinen. Enemmän mulle on ollut hyötyä siitä, että ylipäänsä valkolakin sai. Ja yo-todistuksen kanssa jaetusta toisesta paperista, jossa on Ranskan suurlähettilään nimmari. Ei tarvinnut ranskan kielikokeita esim. Belgiaan yliopistoon mennessä...
2 months, 2 weeks ago by vilya.
Yo-arvosanoilla on merkitystä, jos kokeet mittaavat tarvittavaa osaamista. Yksikään yo-koe ei mittaa sosiaalista älykkyyttä ja itsensä ihmisenä ja ammattilaisena kehittämisen intohimoa. Ja niillähän mennään.
2 months, 2 weeks ago by Kitti.
Eipä nuista kouluarvosanoista ole kukaan koulujen jälkeen ollut kiinnostunut. Työhaastatteluissa koulutustausta on toki keskusteltu läpi, mutta sitäkään ei ole tarvinnut paperein todistaa. Varmasti riippuu alasta ja työpaikasta.
2 months, 2 weeks ago by mandrl.
Olenko perverssi kun luin suunnilleen kaikki reaalin kirjat läpi, vaikka olin ennalta päättänyt vastata kaikkiin filosofian kysymyksiin ja yhteiskuntatietoon olivatpa vastaukset tiedossa tahi eivät...
2 months, 2 weeks ago by erkka.
Mua jäi kaivertamaan, että laskin pitkän matikan kokeessa kahden paraabelin leikkauksen pinta-alan, kun tehtävän oikein lukemalla kyseessä olikin urheilukentän muotoinen kappale (ympyrä + neliö). Mut se oli silloin kun integrointi oli vielä hallussa. ;)
2 months, 2 weeks ago by thin.
Mä vastustin lukiokirjoja koska mun mielestä oli dorkaa olla kaikista asioista vaan yhden, usein huonosti kirjoitetun, yksinkertaistavan, ja yksipuolisen lähteen varassa. Sit luin vaan kaikkea oheiskirjallisuutta, kun pelkäsin myös vähän sitä, että lukion jälkeen ei ole varaa sellaiseen generalismiin enää. Ostin vaan matikan+fysiikan+kemian kirjoja ja kielistä vaan tekstikirjat. Kulloinkin käsiteltävänä olevan tekstin/asian voi aika helposti oppia niin hyvin että melkein mihin tahansa tunnilla kysyttävään tehtäväkirjan tehtävään pystyy sanomaan vastauksen lonkalta.
Oli niin raivostuttavaa, että maailmassa on niin paljon loistavaa kirjallisuutta, ja sitten on pakko ostaa sitä lukiokirjaroskaa. En lukenut reaaliin mitään, ja vasta itse kokeessa valitsin että minkä aineiden kysymyksiin vastaan. Eihän asioita kandee tehdä helposti silloin kun ne voi tehdä vaikeestikin.
2 months, 2 weeks ago by Qtea.
@Qtea: olen kyllä noista lukiokirjoista ihan samaa mieltä! Näin jälkeenpäin olen säästänyt ehkä noin viisi kirjaa, jotka lähinnä käsittelevät matematiikkaa tai ruotsin/englannin/saksan kielioppia. Tein myös tuota ihan samaa, siis luin oheiskirjallisuutta.
Olen itse käynyt peruskouluni Steiner-koulussa, jossa jo yläasteen aikana opittiin tekemään luentomuistiinpanoja ja lukemaan oheiskirjallisuutta, muodostamaan monipuolinen ja laaja kuva asioista. Lukioon Kallioon meno kalvosulkeisineen ja normilukiokirjoineen tuntui taantumukselta ja oli siinä suhteessa jopa ehkä hieman traumaattista. :D
2 months, 2 weeks ago by Semilia.
Lukiokirjat on hyviä perusopuksia ja oheiskirjallisuutta, mutta niiden jatkuvaa uusimista mäkään en tue -- mulla on hyllyssä joitain opuksia jotka on vanhoja, mutta ihan hyviä kunhan sen muistaa niitä lukiessa. Tossa vieressä ne on nytkin, täydennettynä tosin muilla perusteoksilla kuten vaikka Dictonary of Science and Technology opuksella. Joistain oppikirjoista on jopa pientä aikasarjaa että voi katsoa miten painotuserot ovat muuttuneet aikojen myötä.
Eipä multa ole kouluarvosanoja myöskään kukaan vakavissaan kyselly -- jossain rekryissä on sitä kysytty ja niille en ole tosin kelvannukkaan; yksi L siellä on kuitenkin, sitten kaksi eetä ja kaksi m-kirjainta. Pääsin ainakin ylioppilaaksi, onko sillä muulla nyt niin väliä?
2 months, 2 weeks ago by matnel.
@veeris: elämän osaamisen arvosanaa on vaikea antaa kun on liikaa osa-alueita.
2 months, 2 weeks ago by matnel.
Hoho, onko meitsi ainoa jolla ei ole lukionpapereita :) Meitsi meni jossain välissä sivariin ja sen loputtua loputtua huomasin kirjotusten kirjoitettujen aineiden vanhentuneen eikä YTL:n täti pitänyt sivaria perusteltuna syynä olla tekemättä kirjoituksia ajallaan, niin olin sitten, että pitäkööt tunkkinsa ja menin AMK:hon :)
2 months, 2 weeks ago by zache.
@mandrl Olen haastatellut useampiakin ja nytkin on rekryhaastot päällä. Yo-arvosanoilla ei ole ollut merkitystä, vaan sillä mitä osaa ja miten se näkyy.
2 months, 2 weeks ago by Kitti.
Minullakaan kirjoituksista ei ollut oikeasti hyötyä, silä matematiikasta olisi pitänyt kirjoittaa L ennen kuin papereista olisi piitattu.
Sain yo-lahjaksi mm. optisen hiiren, ja huomasin, että yo-todistuksesta sai ympäri kääntämällä välttävän hiirimaton. Että ei se aivan hukkaan mennyt.
2 months, 2 weeks ago by MjP2.
Eipä tuolla nyt muuta arvoa tiemmä ole kuin vapaalippu opiskelupaikkoihin joihin ei tarvitse päästä?
Hienosti ilman laudaturejakin olen päässyt sinne mihin olen halunnut, tikku-ukkoja piirtelemällä :D
2 months, 2 weeks ago by jams.
Vau mikä ketju. Tälläisen kukkaisylioppilaan korvia ihan alkaa kuumottaa. Joskus toivoo, että olis tullut kirjoitettua paremmin, mutta kaikki muu tärkeä, kuten laskeminen(nyppylöiden) vei suuren osan ajasta kirjoitusten alla. Eli jäi lukeminen niin sanotusti kolmen ällän yo:n tasolle, eli lukio lukematta läpi. Muutenkin suoritin 4 ruotsin kurssia viimeisessä jaksossa viimeisenä vuonna, koska en ollut aikaisemmin niitä "ehtinyt" läpäistä. Mutta eipä sillä sen jälkeen merkitystä ole, kun seuraavaan kouluun pääsee, jos silloinkaan.
2 months, 2 weeks ago by menijo.