Aika ja tila maskuliinista ja feminiiniä? Nyt ei ymmärrä
2 months, 3 weeks ago in Helsinki, Finland.
15 comments so far
_"Länsimaissa aika ja tila on erotettu toisistaan. Aika on
liitetty miehisyyteen ja tila naiseuteen. Tämän takia aikaa
arvostetaan enemmän kuin tilaa. Aika on historiaa ja edistystä
kohti kartoittamatonta tulevaisuutta. Tila taas tarkoittaa
pysähtyneisyyttä ja rajojen sisään sulkemista.
Tilan väheksynnällä on dramaattisia seurauksia, jotka tulevat
esiin etenkin suhteessa globalisaatioon. "_
Tää on mahdollisesti mielenkiintoinen artikkeli mutta ainakaan
tämän lehtijutun (hs.fi: Kuvaako kartta todellisuutta?) perusteella
tää ei tajuu.
Olenko missannut jonkun olennaisen sukupuolimaantiedon
kurssin??
Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden suhdetta aikaan ja tilaan en
ole tullut koskaan ajatelleeksi. Ja en pääsyt lukemaan hs:n
artikkelia (ei oo tunnuksia ...), että olisin sen pohjalta voinut
hakea suhdetta.
Mutta aikoinaan - ehkä vähän evoluutiopsykologisesti - olin sitä
mieltä, että mies ja nainen ovat tavallaan eri lajeja, jotka eivät
välittömästi, suoraan tavoita toisiaan (oppivat kyllä ihan
riittävästi ymmärtämään?). Ja miehen peruslaatu on ulkopuolisuus,
erottuminen ja naisen sisäpuolisuus, yhteys. Ja mies on myös
yhteydessä, mutta ulkopuolisuutensa värittämänä; ja nainen
erottautuu, mutta yhteydellisyytensä värittämä. Jne. Ja tavallaan
olemme miehinä ja naisina yksipuolisuuksia; mies tarvitsee
naista/feminiinisyyttä ja nainen miestä/maskuliinisuutta. Eiköhän
tässä jo riittävästi stereotypiaa. Liittyy ehkä aika/tila -
mies/nainen erotteluun? Vaikka kyllä ne mielestäni ovat sekä että
eikä joko tai.
Ajatus lentää ... aika on ainakin pistemäistä, lineaarista,
syklistä, kerroksellista (sisäkkäistä) - eikös noissa jo voisi olla
sekä maskuliinista että feminiinistä ulottuvuutta. Ja tila on
ainakin fyysistä, mentaalista, virtuaalista ... ja niissäkin voisi
olla m:sta ja f:stä mukana? Taitaa olla miehen kirjoittama se
hs-juttu :-)
Höm. En usko essentialismiin sukupuolten kanssa, mutta jos asiaa
nyt alan pallotella niin näen miten tuollaisen logiikan voisi
rakentaa. Tila on materiaalisemmassa maailmassa kiinni ja aika on
abstraktimpaa. Dikotomioissa naiset sidotaan usein konkretiaan
lisääntymisen ja perheen kautta ja mies nähdään abstraktin
ajattelun ja kodin ulkopuolisen uran kautta.
Toisaalta: miehen voisi nähdä rationaalisuutena ja pysyvyytenä
(tila) ja naisen emotionaalisena ja ailahtelevaisena, virtaavana
(aika). Tällaisia asioita voi argumentoida moniin suuntiin,
kuhunkin uskomusjärjestelmään sopivasti ja sen mukaan mitkä
piirteet nähdään toivottavampina. Kreikkalaisten mielestä naisista
ei voinut tulla suuria runoilijoita, koska he eivät olleet
kykeneviä tuntemaan tarpeeksi. Nykyisin naissukupuolen väittämistä
tunteellisesti kyvöttämämmäksi ei vaan voi ottaa länsimaisessa
kontekstissa vakavasti.
@suviko haastat asiaa.
Sikseensä voi olla kiehtovaa ottaa mikä tahansa kaksi ja kaksi
asiaa ja alkaa argumentoida, ihan vaan ajattelua verrytelläkseen.
Luin yhtä sosiaalitieteellistä opasta piiitkään aikaan ja muistelin
haikeana opiskeluaikaa, jolloin termistö oli hallussa. Nyt tarttee
vähän luoda pohjaa alle ensin jottaa saapi tolkun.
@Tuija loistavaa, että otit
artikkelin puheeksi, olisi mennyt ohi. Noin lyhyessä
kirjaesittelyssä ei asiaa voi avata. Viittaus jää
oudoksuttamaan.
Mainittiin kartat vallan välineenä, aihe ollut keskustelussa jo
pitkään, mutta silti, asia on ajankohtainen edelleen ja
voimallisesti.
Feminiinisen kuvaaminen tilana kytkeytyy monin tavoin mm. naisen
sukupuolielimiin, raskauteen ja synnytykseen. Vauvat ovat sitoneet
naisen paikkaan, mitä vastaan on sittemmin keksitty läjäpäin
irrottautumiskeinoja, mutta kulttuurisesti minimaalisen lyhyen
ajan, vasta viimeiset 50 vuotta.
Toisaalta tilan haltuunotto on (sota)historiankertomuksen ja
kulttuuristen tuotteiden vakiosisältöä, valloittajina miehet. Ja
valloitusta ilmennetään rakentamalla suuria rakennuksia, siis
tiloja. Herkullisesti tämä asetelma näkyisi varmaan pornolehdissä
(ei nyt käsillä), nainen on tila, johon mies tunkeutuu tai jonka
mies valloittaa.
Tilaan ja naiseen liittyen minua on pitkään viehättänyt
kreikkalaisen mytologian Hestia, josta ei tehty edes kuvaa
(yleensä, Wikipedian tylsässä artikkelissa näkyy olevan).
Artikkelissa oli otsikkotasolla eräs merkittävä sana:
'länsimainen'. Länsimaiset viehättyvät dikotomioista kenties kielen
ja kulttuurisen tradition vuoksi. Ja nämä taas väistämättä
vaikuttavat ajatteluun. Yllätyin, että @peeii on mukana ainakin tuon
mies-nais-dikotomian suhteen, "tavallaan eri lajeja" -väite on
mielenkiintoinen (mutta tunnustan heti, että ei mitenkään innostava
täällä suunnalla).
Länsimaisittain monet luulevat mm., että yin-yang on dikotomia,
jopa jonkinlainen taistelu hyvän ja pahan välillä. Harhaluulo,
kuten jo koulussakin nykyään valistetaan.
Tuo kirja pitää ehdottomasti lukea, kiehtova noinkin lyhyen
esittelyn perusteella.
Ja kirjan viesti näyttäisi olevan, että juuri länsimaissa aika
ja tila on dikotomisoitu maskuliiniseksi ja feminiiniseksi (en
malta olla vihjaamatta Grassin Kampelaan, jota tässä luen - teema
on aika väkevästi siinä esillä), ja että käsitys voisi myös olla
monistinen, jossa tila ja aika yhdistyvät toisiinsa - ja myös
maskuliininen ja feminiininen. Ja sillä on monenlaisia seurauksia
ihmisten, organisaa tioiden, kansakuntien ja globaalille
kanssakäymiselle.
monitilaisen ajan ja ajallisten tilojen kannattaja,
15 comments so far
_"Länsimaissa aika ja tila on erotettu toisistaan. Aika on liitetty miehisyyteen ja tila naiseuteen. Tämän takia aikaa arvostetaan enemmän kuin tilaa. Aika on historiaa ja edistystä kohti kartoittamatonta tulevaisuutta. Tila taas tarkoittaa pysähtyneisyyttä ja rajojen sisään sulkemista.
Tilan väheksynnällä on dramaattisia seurauksia, jotka tulevat esiin etenkin suhteessa globalisaatioon. "_
Tää on mahdollisesti mielenkiintoinen artikkeli mutta ainakaan tämän lehtijutun (hs.fi: Kuvaako kartta todellisuutta?) perusteella tää ei tajuu.
Olenko missannut jonkun olennaisen sukupuolimaantiedon kurssin??
2 months, 3 weeks ago by Tuija.
Eikös kaikki voi olla?
2 months, 3 weeks ago by peeii.
Ennen täsmennystäsi @Tuija tuo eka kysymys. Ehkä jotain lisääkin tässä ...?
2 months, 3 weeks ago by peeii.
@Tuija: Ihmettelin samaa aamulla. Okei, tila (siis karttojen tapauksessa) ei ole absoluuttista, mutta miten se oikein sitoutuu genderiin?
Olen varmaan vaan mies.
2 months, 3 weeks ago by dst.
@dst mä en ajatellut kuitata asiaa toteamalla olevani vain nainen. Nyt joku joka on ymmärtänyt paremmin selittämään!
2 months, 3 weeks ago by Tuija.
@peeii varmasti voi, mutta kun joku noin vakaasti noin väittää niin tämä jää kaipaamaan lisävalaistusta
2 months, 3 weeks ago by Tuija.
Maskuliinisuuden ja feminiinisyyden suhdetta aikaan ja tilaan en ole tullut koskaan ajatelleeksi. Ja en pääsyt lukemaan hs:n artikkelia (ei oo tunnuksia ...), että olisin sen pohjalta voinut hakea suhdetta.
Mutta aikoinaan - ehkä vähän evoluutiopsykologisesti - olin sitä mieltä, että mies ja nainen ovat tavallaan eri lajeja, jotka eivät välittömästi, suoraan tavoita toisiaan (oppivat kyllä ihan riittävästi ymmärtämään?). Ja miehen peruslaatu on ulkopuolisuus, erottuminen ja naisen sisäpuolisuus, yhteys. Ja mies on myös yhteydessä, mutta ulkopuolisuutensa värittämänä; ja nainen erottautuu, mutta yhteydellisyytensä värittämä. Jne. Ja tavallaan olemme miehinä ja naisina yksipuolisuuksia; mies tarvitsee naista/feminiinisyyttä ja nainen miestä/maskuliinisuutta. Eiköhän tässä jo riittävästi stereotypiaa. Liittyy ehkä aika/tila - mies/nainen erotteluun? Vaikka kyllä ne mielestäni ovat sekä että eikä joko tai.
2 months, 3 weeks ago by peeii.
Ajatus lentää ... aika on ainakin pistemäistä, lineaarista, syklistä, kerroksellista (sisäkkäistä) - eikös noissa jo voisi olla sekä maskuliinista että feminiinistä ulottuvuutta. Ja tila on ainakin fyysistä, mentaalista, virtuaalista ... ja niissäkin voisi olla m:sta ja f:stä mukana? Taitaa olla miehen kirjoittama se hs-juttu :-)
2 months, 3 weeks ago by peeii.
Höm. En usko essentialismiin sukupuolten kanssa, mutta jos asiaa nyt alan pallotella niin näen miten tuollaisen logiikan voisi rakentaa. Tila on materiaalisemmassa maailmassa kiinni ja aika on abstraktimpaa. Dikotomioissa naiset sidotaan usein konkretiaan lisääntymisen ja perheen kautta ja mies nähdään abstraktin ajattelun ja kodin ulkopuolisen uran kautta.
Toisaalta: miehen voisi nähdä rationaalisuutena ja pysyvyytenä (tila) ja naisen emotionaalisena ja ailahtelevaisena, virtaavana (aika). Tällaisia asioita voi argumentoida moniin suuntiin, kuhunkin uskomusjärjestelmään sopivasti ja sen mukaan mitkä piirteet nähdään toivottavampina. Kreikkalaisten mielestä naisista ei voinut tulla suuria runoilijoita, koska he eivät olleet kykeneviä tuntemaan tarpeeksi. Nykyisin naissukupuolen väittämistä tunteellisesti kyvöttämämmäksi ei vaan voi ottaa länsimaisessa kontekstissa vakavasti.
2 months, 3 weeks ago by Suviko.
@suviko haastat asiaa. Sikseensä voi olla kiehtovaa ottaa mikä tahansa kaksi ja kaksi asiaa ja alkaa argumentoida, ihan vaan ajattelua verrytelläkseen. Luin yhtä sosiaalitieteellistä opasta piiitkään aikaan ja muistelin haikeana opiskeluaikaa, jolloin termistö oli hallussa. Nyt tarttee vähän luoda pohjaa alle ensin jottaa saapi tolkun.
2 months, 3 weeks ago by Tuija.
@Tuija loistavaa, että otit artikkelin puheeksi, olisi mennyt ohi. Noin lyhyessä kirjaesittelyssä ei asiaa voi avata. Viittaus jää oudoksuttamaan.
Mainittiin kartat vallan välineenä, aihe ollut keskustelussa jo pitkään, mutta silti, asia on ajankohtainen edelleen ja voimallisesti.
Feminiinisen kuvaaminen tilana kytkeytyy monin tavoin mm. naisen sukupuolielimiin, raskauteen ja synnytykseen. Vauvat ovat sitoneet naisen paikkaan, mitä vastaan on sittemmin keksitty läjäpäin irrottautumiskeinoja, mutta kulttuurisesti minimaalisen lyhyen ajan, vasta viimeiset 50 vuotta.
Toisaalta tilan haltuunotto on (sota)historiankertomuksen ja kulttuuristen tuotteiden vakiosisältöä, valloittajina miehet. Ja valloitusta ilmennetään rakentamalla suuria rakennuksia, siis tiloja. Herkullisesti tämä asetelma näkyisi varmaan pornolehdissä (ei nyt käsillä), nainen on tila, johon mies tunkeutuu tai jonka mies valloittaa.
Tilaan ja naiseen liittyen minua on pitkään viehättänyt kreikkalaisen mytologian Hestia, josta ei tehty edes kuvaa (yleensä, Wikipedian tylsässä artikkelissa näkyy olevan).
Artikkelissa oli otsikkotasolla eräs merkittävä sana: 'länsimainen'. Länsimaiset viehättyvät dikotomioista kenties kielen ja kulttuurisen tradition vuoksi. Ja nämä taas väistämättä vaikuttavat ajatteluun. Yllätyin, että @peeii on mukana ainakin tuon mies-nais-dikotomian suhteen, "tavallaan eri lajeja" -väite on mielenkiintoinen (mutta tunnustan heti, että ei mitenkään innostava täällä suunnalla).
Länsimaisittain monet luulevat mm., että yin-yang on dikotomia, jopa jonkinlainen taistelu hyvän ja pahan välillä. Harhaluulo, kuten jo koulussakin nykyään valistetaan.
Tuo kirja pitää ehdottomasti lukea, kiehtova noinkin lyhyen esittelyn perusteella.
2 months, 3 weeks ago by annerongas.
Mä olen ainakin sekä tilaa että aikaa.
2 months, 3 weeks ago by dst.
Sain @annerongas lta HS:n kirja-arvion Doreen Masseyn) kirjasta Samanaikainen tila. Kiitos! Vaikuttaa varteenotettavalta lukutarjoumalta - luetaanko yhdessä?
Ja kirjan viesti näyttäisi olevan, että juuri länsimaissa aika ja tila on dikotomisoitu maskuliiniseksi ja feminiiniseksi (en malta olla vihjaamatta Grassin Kampelaan, jota tässä luen - teema on aika väkevästi siinä esillä), ja että käsitys voisi myös olla monistinen, jossa tila ja aika yhdistyvät toisiinsa - ja myös maskuliininen ja feminiininen. Ja sillä on monenlaisia seurauksia ihmisten, organisaa tioiden, kansakuntien ja globaalille kanssakäymiselle.
monitilaisen ajan ja ajallisten tilojen kannattaja,
mies :-)
2 months, 3 weeks ago by peeii.
@peeii nyt vaikuttaa huomattavasti inspiroivammalta lähestymiseltä, @dst myös välitila on kiinnostava (viittauksena L. Irigaray).
2 months, 3 weeks ago by annerongas.
Jos joku ei pysäytä minua, kirjoitan tähän kohta väliliha.
No nyt se tapahtui. Apua.
2 months, 3 weeks ago by dst.